Kesäkuu on edennyt vinhaa vauhtia. Olimme 10 päivää reissussa ympäri Suomen -automittariin taisi kertyä reilut 1500 kilometriä. Ennen reissua en ostanut kuin kesäkukka-amppelit. Näin naapurien oli helpompi pitää kukista huolta. Kiitos Katri hyvästä hoidosta! Mietin, että pitäiskö miun jättää amppeli kokonaan sinun hoitoon, kun ne minun kastelulla alkavat nuupahtaa, ja sinulta ne tulivat niin terhakoina! Nyt olen todennut, että tämä iso petunia-amppeli tarvitsee kastelua kolme (3!!!) kertaa päivässä! Siinä on todella turvepitoinen multa, mikä kuivahtaa hetkessä. Ensi kesänä en tuommoista riesaa ota...mur!
Reissun jälkeen kävimme ostamassa lisää kesäkukkia. Minua miellyttää nyt tosi paljon valkoinen ja vaaleanpunainen. Terassilla on kukkalaatikko, johon hankin valkoisia ja vaaleanpunaisia Ruusuliisoja sekä sokkona pelargonioita. Pelargonioissa ei ollut kukan kukkaa, kun ne ostin, vain nuppuja. Nyt on jännityksellä katsottu, mitä värejä sieltä aukeaa :) Viittä eri väriä onnistuin ostamaan :)
Kasvimaallakin on ehtinyt tapahtua. Reissun jälkeen pääsin heti kitkemispuuhiin ja porkkanan harvennukseen. Herneet kaipaisivat tukikeppejä. Katsotaan milloin saan aikaiseksi. Salaatilla on hieman tukalat oltavat raparperin ja iiriksen vieressä. Raparperistä saikin kiskoa jo kukkia ja suurimpia lehtiä pois. Piirakkaakin on tehty :)
Suunnitelmissa on muuten tänä kesänä kokeilla betonitöitä raparperinlehdillä. Katsotaan, milloin sen saan aikaiseksi, vai siirtyneekö ensi kesään :)
Elokuunasteri/syysasteri (en ole varma, kumpi perenna minulla on) on alkanut avaamaan ensimmäisiä kukkia. Nämä perennat siirsin tänäkeväänä toisesta paikasta tähän penkkiin. Taustalla päivänkakkaraa ja akileja. Nyt pitää sanoa, että tämä akileja on kyllä kauniimpi, kuin alkukesästä. Sen kukkien väri on voimakkaamman violetti, kuin kesän ensimmäisissä kukissa. Hyvin samanlainen väri, kuin elokuunasterissa/syysasterissa. Sopivat minusta hyvin yhteen.
Tämä kukkapenkki kiertää kasvimaatani. Olen sitä nyt tarkastellut ja todennut, että ahtaaksi käy. Kukilla ei ole tilaa kasvaa, vaan alkavat peittää ja kaatua toistensa päälle. Suunnitelmissa on siirtää ensi kesänä kasvimaa kasvulaatikoihin ja antaa kukkien vallata tämä maa-alue.
Tämän päivän askare oli miehelläni marjapensaiden tukeminen. Ostimme valmiit tukikehikot, jotka kasattiin itse. Kehikoiden pystytys vaati muutaman ärräpään ja vaikeuksien kautta voittoon tarinan :) Ensimmäinen versio vinksotti joka suuntaan, nämä lopulliset eivät enää kuin kahteen suuntaan :)
Tässä vähän vinkkiä toisillekin kasaajille: Että tukikehikko olisi edes suurinpiirtein tasapainoisen näköinen ja vatupassissa, kannattaa kasasta tukikehikkoneliö ensimmäiseksi pensaan juurelle ja lyödä tolpat maahan tämän kehikon sisään. Sen jälkeen kehikko nostetaan haluttuun korkeuteen ja ruuvataan kiinni.